maanantai 3. lokakuuta 2016

Uusi blogi!

Heissan!
Mä oon näemmä hieman myöhässä tän mun viimeisen postauksen suhteen.. Olin ajatellu vaikka ja mitä. Miten olisin tehnyt jonkun yhteenvedon vuodesta tai ees kertonu fiiliksiä kotiinpaluusta ja lopettanu tän blogin tarinan jotenkin kivasti, mutta ei.. Nyt on kulunu yli kaksi vuotta mun kotiinpalusta?! Ihan hullua koska justhan mä vasta lähdin ja nykyään facebook ilmoittaa muistoista joita mulla on kolmen vuoden takaa Brasiliasta.
Kun se heinäkuun loppu lähestyi niin olin jo melko valmis palaamaan kotiin, vaikka olikin kamalaa jättää se kaikki Brasiliaan. Mun parhaat kaverit oli kuitenki jo lähteny kotiin niin olin viimiset pari viikkoa ilman heitä Curitibassa, mikä tuntui vaan niin oudolta. Siinä taas huomasi sen miten ne ihmiset tekee sen kodin tunteen. Jotenki vaa tuli sellanen fiilis, että on valmis palaamaan kotiin oman perheen luokse.Se kotiin lähteminen ei sitten ollutkaan niin helppoa kun jouduin maksamaan ihan hyvät summat kentällä mun muutamasta ylipainoisesta laukusta ja purkamaan tavaroita matkalaukuista pois monen monta kertaa. Tai puhumattakaan niistä krokotiilin kyyneleistä jotka valus pitkin mun poskia perheitä ja kavereita hyvästellessä. Pahin itkupurkaus tuli kun kone lähti Curitibasta ilmaan ja näin sen kaupungin viimeisen kerran pitkään aikaan. Onneks ihanat lentoemot kanto mulle kauheen kasan nenäliinoja ja teetä, haha.
Suomeen sopeuduin taas tosi nopeesti, oli tutut vanhat kaverit ja perhe täällä odottamassa :) Koulu alkoi tosi nopeesti mun palattua ja hassua, että nyt se koulu on jo sitten ohi. Valmistuin tosiaan keväällä ja nyt viime kevään lukumotivaation puutteesta johtuen vietän välivuotta, joka on se syy miksi vihdoin ja viimein palasin tänne blogiin! Ollaan lokakuun lopussa lähdössä mun kaverin kanssa Aasiaan reppureissaamaan 7 viikoksi, eli jos meidän reissu kiinnostaa niin siitä pääse lukemaan lisää meidän reissublogista tai ihan instagramista @reissureimat !
Jos joku vielä sattuu tätä blogia lukemaan niin kiitos superisti, että ootte lukenu tätä! Ja jos siellä ruudun toisella puolella on joku sellanen ketä miettii vaihtoon lähtemistä ja lukee nyt innoissaan kaikkia vanhoja vaihtariblogeja läpi niin lähde ehdottomasti! Varmasti tulee olemaan elämäsi paras päätös, ainakin oli mun ja monen muunki ex-vaihtarin!

Beijos,
Heidi

keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

CURITIBA

Kesäkuun lopulla otettiin Claran&Melissan kanssa Curitibaa kiertävä turistibussi, joten nyt saatte vähän kuvia mun kotikaupungista, jota rakastan ihan supeeeeeeer paljon♥ Ja oli kiva ottaa toi bussi just tollon ku oli MM-kisat kovimmillaan ni oli tosi paljon turisteja liikenteessä, ni ei oltu ainokaiset sinisilmäset valkonaamat haha. Tässä nyt eka pientä informaatiota Curitibasta:
"Curitiba on Paranán osavaltion pääkaupunki Brasiliassa. Kaupungissa on noin 2 miljoonaa asukasta . Suurkaupunkialue käsittää 26 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku on 4 miljoonaa 
Curitibaa pidetään yhtenä parhaista kaupunkisuunnittelun esimerkeistä ympäri maailmaa. Kaupungilla on tehokkaasti toimivajoukkoliikennesysteemi. Kaupungissa on onnistuttu myös säilyttämään ja pitämään huolta viheralueistaan, joita on peräti 54 neliömetriä asukasta kohti."
 

En vaa käsitä, että viikon päästä en voi enää ottaa bussia joka päivä, kävellä kaduilla, käydä lemppari jätskipaikassa, käydä näissä kaupoissa, syyä halpaa ruokaa, puhua portugalia päivittäin, nauttia tästä maailmaan parhaasta kaupungista♥ tai sitä etten oo enää vaihto-oppilas..


Beijos,
Heidi

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

TJ17

OLAAAAA
Olen elossa edelleen taalla pallon toisella puolen. Mun kone on edelleen rikki ja valilla oon kayttany siskon vanhaa konetta, joka sammuilee itestaan koko ajan ja on ihan perseesta muutenkin. Nyt mama sano et pitaa tehda esitelma rotareille mun vuodesta, joka on ihan mahotonta.... Joten laittelin siihen kaikkia kuvia vaan vuodelta ja tsadam valmis. Viimiset kuukaudet oon ollu koko ajan menossa, ihan joka paiva ollaan oltu kaverien kanssa ja tehty jotain. Valilla kotona oon vaan kayny syomassa, mutta hyva niin ni ei oo ehtiny ajatella mitaan sen kummempia vaan nauttinu vimpoista hetkista rakkaiden kanssa. Taa vaihtovuoden loppu on kuitenki omasta mielestani se kamalin osuus, lentokentalla sais hypata joka paiva sanomassa "see you soon!" Ite kuitenki oon vaan kayny tarkeimmille ihmisille sanomassa heipat. Heti kesakuun alussa lahti mun hyva kaveri Lisa ja siita heti peraan lahti mun paraskaveri Veronica, joten lentokentalla tuli vaan itkettya ja siita akkia bussilla kotiin ja omaan sankyyn peiton alle nyyhkyttamaan ja kiroomaan kuin kamala on vaihtovuosi etta se tutustuttaa sut maaaaaailman ihanimpiin ihmisiin, joista lopulta sitten joudut luopumaan. Onneks on skype ni heidan kanssaan oon paassy skypettelee ja kuulemaan, etta kuinka kamalaa se onkaan palata kotiin... Kesakuussa tehtiin lista mita viela halutaan tehda ja saatiin aikaseks vaikka mita! Yhtena paivana vihdoin otettiin Curitiban turistibussi, joten kun saan oman koneen joskus niin postausta tulossa mun kotikaupungistani <3 Lopulta koitti se 1.7 jota oltiin pelatty pitkaan ja mun ilopilleri,tappelukaveri,vauva ja paraskaveri, jonka kanssa naurettiin joka paiva ihan pissat housuissa eli Clara lahti kohti Indonesiaa ja  taas siella kentalla oltiin itkustelemassa ja halailemassa niin lujaa kuin ikina pystyy. Tona paivana ois voinu olla jo viikon itkut itketty, mutta ehei seuraavan paivana lahti Melissa, mun sielunsisko, jonka kanssa ollaan ku paita&peppu :( valilla elama potkiii paahan ja pahasti!! Viela en oo jotenki sisaistany,etta mun PARHAAT KAVERIT IKINA ovat poissa, joiden kanssa olin koko vuoden lahespa paivittain. Orpo olo... Noh onha mulla taalla muitakin kavereita joiden kanssa hengailla naa vimpat paivat onneks :) Ainiii ja on yks hyva puoli siina, etta jaan tanne vimpaks ni kaikki antaa mulle niitte vanhat meikit, deodorantit, shampoot ja sukat joita ne ei ota mukaan kotiin ni mun ei tartte ostella haha.
Koulustakin alkoi vihdoin talviloma ja kavin siella vimpan kerra sanomassa heipat! Tai no ehka meen viela just ennen ku lahden ku heilla loppuu loma ni sanomassa heipat kavereille ja opettajille.
Mitas muuta tassa ois nyt tapahtunu? No maanantaina lahetaan maman ja siskon kanssa Fortalezaan eli pohjoseen rannalle viikoks ja ah en malta odottaa!!!! Mein hotelli ihan rannan lahella ja tuun olee nii nigga tan jalkee!! Sitten ku tuun takas ni onki enaa 8 paivaa jaljella jiiiks.. Mihin taa aika menee??? Talla hetkella fiilikset paluusta on fifty-fifty, ku on nahny kavereiden lahettelevan kuvia on paassy nakemaan perheensa ja selittaa mite ihana oli nahda oma aiti vuoden jalkeen ni tuleehan siina sellanen etta maki haluun maki haluun! Mutta sitten taas tulee se pelko, etta millasta se on? Tuunko toimee enaa vanhojen kavereiden kanssa? Koska monet mun kaverit on sanonu,etta kotiinpalu taalta paratiisista oli ja on edelleen yhta helvettia. Sita kun onkin taas ihan tavallinen normaali nuori,eika sussa oo enaa mitaan spesiaalia. Et oo enaa vaihtari, et puhu aidinkielekseks hassua kielta, sulla ei oo hassua aksenttia, vaikka kaverit valitti, etta mun suomesta ei saa selvaa ja sossotan, kiitti kamut. Elikkas talla hetkella ollaan tavallaan happy ja tavallaan super pelokkaita kotiinpaluusta. Mutta esim viikko sitten taalla itkin etta yhyyy en haluuu ikina palata suomeee.

Fiiliksta hyppy jalkapallon MM-kisoihin, mitka nyt taalla pyorii kuten kaikki tietaakin. Mun kaupungissa Curitibassa pelattiin 4 pelia ja ekan pelin jalkeen taalla oli kamalat mellakat ja mielenosotukset, koska no brassithan ei missaan vaiheessa halunneet naita kisoja tanne. Mutta muuten on menny tosi hyvin! Ihanaa ku kaupunki on ollu taynna turisteja!! Tosi paljon porukkaa muista lattarimaista, ausseja ja juttelin ma parin ruotsalaisenkin kanssa :) Ihan enkuks ku ruotsiha ei enaa suju, yks paiva nain jossain sanan jättebra ja 5 min mietin, etta onpas tuttu sana kunnes tajusin, etta toihan on ruotsia!! LOL. Mutta aina kun Brasilia pelaa, koko maa hiljenee tai siis ei hiljene vaan kaikki menee koteihinsa katsomaan pelia. Kukaan ei oo toissa ku brassit pelaa. Yleensa kaikki paikat suljetaan 30 min ennen pelin alkua ja avataan 30 minuuttia myohemmin. Ja jos ois koulua ni se ois vapaa koko paivaksi. Tasta klikkaamalla voitte katsoa yhden videon, joka on kuvattu brassien pelatessa ekaa pelia. Video on Sao Paulosta, joka siis yksi maailman isoimpia kaupunkeja ja kaduilla ei liiku kukaan. Sama on taalla,kaduilla ei liiku kukaan tai autoja missan brasilian pelatessa, mutta aina maalin tullessa kuulee ilotulitukset ja hullun karjunnan hahaha. Televisiosta ei tuu muuta ku jalkapalloa, jos ei pelata ni naytetaan koosteita, joka ikisessa mainoksessa kannustetaa brasiliaa ja mukana on aina jotain pelaajia, millon Neymar syomassa jaateloa tai Silva matkustamassa lentokoneessa. Kaikissa taloissa, autoissa, kaupoissa, kouluissa,pankeissa,busseissa yms on brasilian lippuja, vihreita ja keltasia nauhoja, ilmapalloja yms. Joka kadun kulmasta voit ostaa Neymarin pelipaidan. Brasilian pelatessa myos kalliimmat autokaupat vievat autonsa pois ikkunoista ja pihoilta, jos sattuisi mellakoita pelin jalkeen. Taa maa on hullu, monet odottaa etta mm-kisat loppuis ja jatkuis se normaali elama jota on viela jalkapallonkin jalkeen. Eilen illalla koko Brasilia oli yhta surua kun kuultiin,etta Neymarin pelit loppus selkanikaman murtumiseen. Tan jalkeen facebook ollu taynna kaikenlaisia vihapuheita kyseista kolumbialaisesta joka selan mursi. Tai sitten kuvia jossa toivotellaan pikaisia paranemisia ja voimia meidan supertahdellemme. Nyt kaikki myos jannittaa,etta miten kay ensi pelin ilman Neymaria ja meijan kapteenia joka sai pelikiellon. Okei ahah musta on tullu jalkkisasiantuntija taalla, ikina ennen oo kattonu yhtakaan pelia mut nyt katon koko ajan...
Tassa nyt mun kuulumiset taalta yllattavan lampiman Curitiban auringon alta ja parit kuvat joita napsittii meilla tyttojen kanssa pari viikkoa sitten!
Kaipaan naita tyttoja jo nyt enemman ku mitaan!! SAUDADES <3

BEIJOOOOS
Heidi

tiistai 10. kesäkuuta 2014

MY DAY


 9:02 heratyksen sammutus ihan huomaamattomasti
12:09 lopulta heraan ja meen syomaan aamupalaa muun perheen kanssa. Huomaan, etta ihan pian pitais olla jo menossa niin kayn pikaseen suihkussa ja alan laittautua. Mun Suomesta tuodut meikkivoiteet alkaa vetelee viimisiaan ja tappelen niiden kanssa, eiks ne vois kestaa viel reilun kuukauden, pliiis? Taalta en oo loytany mtn mun iholle sopivan varista meikkivoidetta.
 13:37 Mulla on edelleen nalka ni syon mangon ♥ syon niita ihan koko ajan taalla
13:56 Juoksen bussituubiin oottamaan bussia ja tappelen bussikortin kanssa. Se on vaantyny ni joudun aina 5 min hakkaa sita siihen koneeseen.
 14:06 Saavun toiselle bussiasemalle ja jaan odottamaan bussia Patio Batel-ostoskeskukseen
14:32 Soitan Melissalle ja kysyn, etta missa se on, mutta kuulemma oottaa edelleen bussia ni meen sinne sohville odottelemaan hanen tuloaan.
15:04 Melissa tulee ja mennaan meijan lemppariin Zaraan pitkasta aikaa. Alussa oltiin shoppailee melkeinpa joka paiva, mutta nyt en oo ostanu yli kuukauteen mitaan ni mennaan kiertelemaan ja siella uudet talvi mallistot saapuneet ja molemmat kerataan isot kasat vaatteita ja rynnataan sovituskoppiin.
 16:09 Loydan ihanan armeijapaidan ja alan pommittaa mamia suomessa "Aiti pliiis anna rahaa"-viesteilla whatsappiin.
16:34 Molemmat lahdetaan Zarasta naama hymyssa suin ja kassi kadessa.
 17:02 Mennaan yhteen kirjakauppaan, koska kuultiin siella olevan ihanan kahvila, joka piti taysin paikkaansa. Tilattiin molemmat maailman parhaat omppupiirakat!
17:46 Huomataan kellon olevan jo niin paljon, etta pitais menna ottaa bussi lentokentalle. Meilla tuli pikkutappelu siina, etta miten oikeen mennaan sinne mutta kuitenki paastiin bussipysakile lopulta.
18:07 Mennaan bussiin, joka on ihan taynna. Inhoon ottaa bussin 17-19 valilla silla se on ihan taynna, ihmiset naytti varmaan samoilta ku niita ahdettiin juniin keskitysleireile, koska tuolla ihmisilla jaa kasia bussien ovien valiin ku ne vaa pistetaan kiinni ja naamat on ikkunaan liimantuneina ja roikut molemmin kasin katossa kiinni, etta pysyt pystyssa ja seisot yhella jalalla, koska siella ei oo yksinkertasesti tilaa seisoa. Tervetuloa Curitiban busseihin! Kaikkein kamalinta on, ettet tieda jos ihmiset vaa koittaa liikkua siella bussissa jonnekkin vai vaan hiplailla siella.. Riossa on metroissa oma vaunu vaan naisille, naina ruuhka-aikoina, ni kelpais sama taalla busseihin..
 18:24 Tullaan toiselle bussipysakille, mista otetaan bussi lentokentalle ja tappelen taas mun bussikortin kanssa ja lopulta yks mies tulee maksaa mun bussimatkan, jotain hyotyy et sinisetsimmut ja blondi haha. Tormataan sattumalta neljaan muuhun vaihtariin ja myohemmin samalle pysakille tulee kolme muutakin. Rakastan ku meita on niin paljo taalla ni aina sattumalta tormaillaan kaikkialla.
19:14 VIHDOIN meijan bussi tulee ja paastaan istumaan. Kaikki tuijottaa meita ku hulluja ku 10 vaihtarii puhutaaan kovaan aaneen siella enkkua.
 19:46 Tullaan kentalle ja lahdetaan etsimaan Peteria, joka on lahdossa kotiin.
20:57 Otetaan bussi takasin kotii kohtii kaikki itku silmassa hyvasteista.
 21:31 Vihdoin saavun kotiin ja hyppaan sohvalle kattomaan telkkua.
 22:46 Kaikki on tullu vihdoin kotii ja kukaa ei jaksa kokata ni syyan leipaa ja siskon tekemaa juustokakkua. Meilla on melkeinpa joka ilta jotain vieraita iltasin, kuten tanaanki.
23:57 Yritetaan vaalentaa mun hiuksia siskon kanssa, murskataan C-vitamiinia ja sekotetaan shampoon kanssa ja annetaan vaikuttaa paassa tunti ja se ihan oikeesti toimi. Tossa kun oottelen sen tunnin myssy paassa ni huomaan, etta mun kone meni taas rikki. Se meni kuukaus sitten samalla tavalla, etta naytto vaan pimeni ja se korjattiin, mutta taas sama juttu.
1:34 Meen omaan sankyyn ja alan nukkumaan ♥



Tallasii on mun iha perusnormipaivat taalla Curitiban sateiden ja auringon alla :)

Beijos,
Heidi

AINIII viime viikon keskiviikkona kavin Claran, Alettan, Cemren ja Hannan kanssa kattomassa Michel Teloa tassa ihan meijan talon viereisella clubille!! Oli ihan huippu ilta ♥ Ja jos nimi Michel Telo ei sano mitaan ni ainaki tan laulun tiiatte: